Sivuhuomioita

Mistä puhumme kun puhumme verkostoista? Hyödyllinen luokittelu hiustenhalkojille

Verkostoista puhutaan paljon. Ehkä liikakiin, sillä viime aikoina olen huomannut päätyneeni keskusteluihin, joissa kaikki käyttävät samaa käsitettä ja puhuvat samalla sujuvasti toistensa ohi. Tilannetta voi helpottaa esim. selvittämällä missä merkityksessä verkoston käsitettä kulloinkin käytetään. Näkisin verkostolla olevan ainakin kolme yleisesti käytettyä merkitystä:

1. Sosiaaliset verkostot, joissa on kyse yksilöiden kahdenvälisten sosiaalisten suhteiden muodostamasta verkostosta. Verkoston muodostamissa suhteissa voi olla kyse esim. sukualaisuus-, pari-, ystäväyys- tai työsuhteista, nettituttavuudesta tms. Olelllista on että kyse on siis ihmisten välisistä suhteista ja niitä rajoitta mm. ihmisen fysiologia, psykologia ja käytetyt viestintävälineet. Facebookin kaveriverkostojen myötä on esim. keksusteltu paljon siitä miten laajoja nämä verkostot voivat olla (ja tietenkin millaista sosiaalista suhdetta FB-kaveruus välittää).
2. Verkostoja rakenteena käsitellään esim. kun tutkitaan webbisivustojen välisiä linkityksiä, informaation kulkemista tietoverkoissa, mittakaavattomien verkostojen ominaisuuksia tms. Sosiaalisia verkostoja voidaan tietenkin myös tarkastella verkostorakenteena, mutta tällöin näkökulma sosiaalisuuteen on jollain lailla redusoitu ja huomio on yksilöiden ja näiden motivaatioiden sijaan yksilöiden toiminnan seuraksena muodostuvien verkostojen muodoissa ja lainalaisuuksissa.
3. Verkoston käyttäminen metaforana. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki tapaukset joissa verkoston käsitteen kautta pyritään tuomaan uusi näkökulma johonkin ilmiöön. Esim. verkostoyhteiskunta on metafora, jolla voidaan korostaa sekä tietoverkkojen että kahdenvälisten sosiaalisten suhteiden merkityksen kasvua yhteiskunnan toiminnassa. Metaforista käyttöä on myös löyhä “verkostopuhe”. Yleistynyt käytäntö on mm. kutsua verkostoisksi organisaatiorakenteita, jotka jollain tavalla ylittävät perinteiset organisaation tai organisaatioiden rajat tai hierarkiat, vaikka tällainen “verkosto” ei perustusikaan siihen kuuluvien toimijoiden kahdenvälisiin suhteisiin vaan olisi käytännössä nimetty ryhmä.

Vielä aihetta sivuten yksi verkostoihin viime aikoina liittynyt sekaannus (jota olen tainnut käsitellä aiemminkin) on samaistaa tai samankaltaistaa verkostot ja yhteisöt, erityisesti sosiaalisen median yhteydessä. Yhteisö perustuu perinteisesti jaettuun asuinpaikkaan, historiaan, merkityksiin ja yleisiin yhteenkuluuvuuden tunteeseen. Sosiaalinen verkosto taas perustuu kahdenvälisiin, yksilöiden itse solmimiin ja ylläpitämiin suhteisiin. Nettivälitteisessä vuorovaikutteisuudessa on nähdäkseni kyse perustaltaan ennemmin jonkinalaisesta verkostososiaalisuudesta kuin yhteisölllisyydestä. Yhteisöjäkin toki syntyy, mutta ne ovat ennemminkin erikoistapauksia kuin nettivälitteistä sosiaalisuutta yleisesti kuvaavia ilmiöitä.

Noin. Onko tämä nyt kaikille selvä?